Minä näin miten hän juoksi kohti ylivoimaista vihollista ostaakseen minulle aikaa paeta. Satojen tuhansien uusien savukkeiden paljastetut filtterit odottivat hänen pikkuisia hengityselimiään kuin kylmässä kevätauringossa paljastetut armottomasti välkkyvät dai-katanat. Murheeseeni sekoittui hienoista ylpeyttä - monet niistä eivät jäisi kertomaan tästä taistelusta.Voi Nainen! Annoit suurimman lahjan: uhrasit keuhkosi ja hajuaistisi parisuhteemme puolesta.
Ei kun vakavasti. Vuosia sitten lennolla Chicagoon kymmenennen matkustustunnin kohdalla aloin kyselemään lentoemolta voisinko poistua ulos tupakalle. Varmaankin tupakoinnin voi kaksi hyvin paljon aikaa keskenään viettävää ihmistä lopettaa samanaikaisesti, mutta emme me. Meissä yhdistyy riittävästi puhdasta mustaa auringonpaistetta nikotiiniaddiktin aivoihin tavalla, joka saisi ydinsiilossa työkseen päivystävän kaverin hapuilemaan Sitä Punaista Nappulaa pelkästään koska tuli on loppu.
Pienten söpöjen karvaisten eläinten suojelemiseksi ja kansallisen turvallisuuden takia emme siis voi paeta tästä vankilasta yhtä aikaa. Minä odotan sinua rakkahain!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti