Ei ole yrityksen vika, että se ulkoistaa toimintonsa Kiinaan – siellä voidaan tuotantoa jatkaa suuremmalla voitolla. Ei ole kunnan vika jos mummot makaavat vanhainkodeissa omassa kusessaan – valtionosuuksia on leikattu. Ei ole valtion vika, etteivät kunnat kykene hoitamaan velvollisuuksiaan – valtio ei voi velkaantua vaan sen on tuotettava voittoa.
Kunnalliset palvelut kilpailutetaan ja yksityistetään kustannusten eli rahan säästämisen takia. Sosiaaliturvaa leikataan sosiaalikustannusten eli rahan säästämisen takia. Ihmiset kuolevat leikkausjonoihin koska muutama kuolemantapauksen estäminen vuodessa ei ihan vielä ole esimerkiksi 150 000 € arvoista. Ihmishengen tarkka euromääräinen arvo on tänään helposti laskettavissa.
Mikään yhteiskunnallinen vääryys ei nykyisin ole kenenkään vika vaan aina rahan sanelema kylmä realiteetti, jolle ei ole olemassa mitään loogista vaihtoehtoa tai vastaväitettä.
Globaalin halitsemattoman kapitalismin giganttinen propagandakoneisto on synnyttämämässä läntisen kvartaali-yhteiskunnan, jossa valtiollista, yhteistä ja henkilökohtaista taloutta arvotetaan pörssiyhtiöiden arvoilla ja mittareilla. Ihmisistä halutaan tehdä tuotantoyksiköitä ja keskenään vailla armoa kilpailevia oman elämänsä alihankkijoita.
---
The “free market” and laissez-faire doctrines and practices viewed the human world as an aggregation of persons – individuals – each of whom was controlled by a universal, and therefore interchangeable, rational or calculating economic self interest. The law of the free market was considered the law of human life. The free market was lord of all; and if it wrought havoc upon societies, heritages, ethical and esthetic values, family and community life, and even the natural resources of earth itself, it remained the overriding principle; it dominated conduct and assured ultimate salvation. It would eventually heal every wound it inflicted.
The Industrial Revolution contained the assertion of certain complex of “values”, made supreme over any other values which might exist. These values were those of wealth as an end in itself and wealth as the means to power; these overriding values were believed to contain within themselves the dynamics of humankind. They were society. Human process was individual process under the stimulus, universally efficient, of physical want and the money-lust or money-for-power lust. True it was that as viewed through these core-values and postulates about the nature of men, there did still exist facts of non-economic culture, institutions, languages, prejudices. They existed to be made use of, or circumvented, or endured, until the core-values of the Industrial Revolution could be made utterly regnant and its postulate as to human nature could be made wholly true through the rearrangement of human conditions and the re-conditioning of men’s minds.
-John Collier, 1947
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti