lauantai 27. helmikuuta 2010

Halusin ymmärtää, mutta en voinut

Alkuviikosta löysin kaupan hyllyssä purkillisen ”Marskin Vorschmackia”. Se synnytti ajatuksen ruokaretkestä 30–40-lukujen Suomeen.

Säilykettä avattaessa keittiöön leijunut vilpitön kissanruoan tuoksu aiheutti kulmakarvojen kohottelua, mutta olin päättänyt saada lauantain ateriasta sen historiallisen päräytyksen. Kaadoin hiutaleisen beigen vorschmack-tahnan kattilaan ja valmistin ruohosipuliperunamuusin. Lisukkeeksi asettelin lautaselle oikeaoppisesti suolakurkkua, smetanaa ja piparjuuripunajuurta.

Suuri hetki koitti. Piripintaisesta lasista kunnon kulaus Marskin ryyppyä ja haarukka heilumaan.

Ihan ensimmäinen suupala toi oivalluksen – gini, vermutti ja akvaviitti rimmasivat loistavasti lautasella olevien ainesten kanssa. Sitten vorschmackin röyhkeän sinkkiämpärimäinen maku alkoi tunkeutua tajuntaan jyräten maan tomuun niin etikkasäilykkeet kuin tiukan viinankin. Jokainen haarukallinen muuttui vaikeammaksi kuin edellinen. Tässäpä maku, jota todella oppii vihaamaan ja nopeasti. Hien kihotessa otsalle päässäni takoi yksi ajatus: ”Jätkä, sä syöt Felineä.” Kun sain
lautasen lopulta tyhjäksi olin todella huonovointinen. Nainen ei päässyt omassaan edes puoleen väliin. Hän onkin meistä se järkevämpi osapuoli.

Tätä kirjoittaessani elän jäytävässä pelossa. Ateriasta on nyt kulunut useampi tunti ja edelleen Marskin kakkatahna velloo ja vaahtoaa sisälläni. Hengitykseni haisee samalle kuin äitini vanhalla kissalla. Koko kämppä tuoksuu halvalle venäläiselle hotellille. Taivaan kiitos Marskin ryyppyä on vielä jäljellä kokonainen pullollinen. En silti tiedä kykeneekö sekään pesemään sisuskaluistani tätä kammottavaa vauvanruokaa helvetistä. Ainoastaan muskottipähkinä ja liiallinen korianterin käyttö saavat allekirjoittaneen yhtä huonolle tuulelle.

Haluatko säästää 10 euroa, mutta silti tutustua tähän herkkuun? Osta purkki kaikkein halvimpia tonnikalahiutaleita öljyssä. Lisää runsaasti suolaa, muutama anjovis, kikkare kissan paskaa ja lämmitä öljyineen. Maku on todella lähellä paitsi että se on vähemmän vittumainen ja tyhmä.

Intiaanikulttuurissa vorschmuck tunnetaan nimellä "Haisee vehkeelle".

2 kommenttia:

N.uttunen kirjoitti...

om nom nom

Plerttu Aivohippa kirjoitti...

Epäilen, että tällä kertaa itse Keksimonsterikin olisi joutunut luovuttamaan.