Vuoden 2009 suuri lomarahakeikka

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti tai sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa maksamista.
-Toimihenkilöliitto ERTOn työsuhdeopas

Liikemies Toivo Sukarin omistama kalustetalo Masku on jättänyt myyjänsä ilman toukokuussa voimaan tulleita palkankorotuksia ja lomarahoja.
-Kauppalehti 05.06.2009

”Se paluuraha on tosiasiassa puolen kuukauden ylimääräinen palkka.”
-ote toimitusjohtaja X:n emailista nuorelle työntekijälle tämän tiedusteltua mikä lomaraha on

”Lomarahan muuttaminen ajaksi. Tällä pyritään siihen, ettei tarvitse lomauttaa ketään. Tässä on kyse joustoista. Tämä on vapaaehtoista. Ilmoittakaa minulle paluuviestillä, kenelle ei sovi menettely, niin tiedetään miten toimitaan. ”
-ote toimitusjohtaja Y:n ryhmäemailista työntekijöille, yrityksessä ei käynnissä YT-neuvotteluja

”Näin on tehty kaikissa muissakin meidän kaupungin firmoissa.”
-toimitusjohtaja Z lomarahapalaverissa

Ei voida väittää, ettei lamankin aikana voisi vuolla kultaa. Mikäli sitä ei ole heti saatavilla kuluttajilta on yrityksen työntekijöiden selkänahka aina varma valuutan lähde. Nyt lietsottu lamakauhu on PK-sektorilla johtanut työnantajan aivan hillittömään sikailuun ja hyväksikäyttöön. Suurimmassa osassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä lomarahat on tänä vuonna kaikessa hiljaisuudessa rutiinin omaisesti poistettu. Mahdollisesti pysyvästi.

Keinot, joilla tähän on päästy, ovat todella likaisia. Ryhmäpaine, epämääräinen uhkailu ja toimenpiteen esittäminen normaalina käytäntönä ovat olleet vain osa temppuvalikoimasta. Pienissä firmoissa lomarahan vaihtamisesta on ”neuvoteltu” lähettämälle työntekijöille email, jossa on kysytty vaihdatko lomarahasi vapaaseen vai lähdetkö pakkolomalle. Mitään spesifisiä yrityksen taloustilanteeseen liittyviä syitä tai toimenpiteellä hankittavia konkreettisia säästöjä ei ole vaivauduttu edes keksimään. Mitään YT-käytännön mukaisia neuvotteluja ei myöskään ole käynnistetty.

On tärkeää ymmärtää, että ellei asiasta ole erikseen työsopimuksessa sovittu, lomarahan maksamisen perustuu yrityksessä vallitsevaan käytäntöön. Nyt kuoliaaksi pelotellut työntekijät ovat monissa yrityksissä suullisilla sopimuksilla suostuneet lomarahojen vaihtoon. Ensi vuonna lomarahan maksu ei siis enää näissä yrityksissä ole ”vakiintunut käytäntö” oli taloustilanne mikä tahansa. Vuosi 2009 tulee jäämään historiaan vuotena, jolloin pienet ja keskisuuret yritykset hankkiutuivat eroon lomarahojen maksamisesta. Ja se on käynyt niiltä helposti.

Koko tämän toiminnan laajuus ja yhtenäisyys on niin suurta, että on päivänselvää, että asiasta on epävirallisesti sovittu yrittäjien omissa paikallisyhdistyksissä.