Kun passit muuttuivat biometrisiksi monet tuttavani ihmettelivät äärimmäisen negatiivista suhtautumistani asiaan. Se tosiseikka, että kerran kerätty tieto on arkistoissa ikuisesti, mutta sen käyttötapaa voidaan helposti muuttaa milloin tahansa, ei yksinkertaisesti tuntunut aukeavan heille mitenkään.EU:n päätöksellä biometrisisten passien kehitys etenee vuoden 2009 kesäkuun loppuun mennessä siten, että sormenjäljet otetaan passien toiseksi biometriseksi tunnisteeksi kasvokuvan rinnalle. Nyt maan korkein poliisiviranomainen, poliisiylijohtaja Markku Salminen, on jo ennakkoon ilmoittanut toivovansa, että kaikkien suomalaisten passin haltijoiden sormenjälkiä voitaisiin käyttää rikosten tutkintaan ja ennalta ehkäisemiseen. Asiaa valmistelee parasta aikaa lainmuutosesitystä passiuudistuksesta tekevä työryhmä.
Aiemmin poliisin sormenjälkirekisteriin joutuminen on edellyttänyt rikoksen tekemistä. Sormenjäljet ovat olleet jokaisen kunniallisen kansalaisen yksityisomaisuutta. Edes rikostutkinnassa otettuja sormenjälkiä ei ole säilytetty, jos henkilö on osoittautunut syyttömäksi. Tämä asia muutetaan vuonna 2009.
Kun biometriset passit aikoinaan lanseerattiin, meille vakuutettiin, ettei kerättyjä tietoja tulla koskaan käyttämään mihinkään muuhun tarkoitukseen. Nyt passien tunnistetiedoista tulee suoraan osa rikollisista kerättyä tietokantaa, joka siis laajenee koskemaan myös potentiaalisia rikollisia eli meitä kaikkia. Tämä tapahtuu tietenkin omaksi parhaaksemme, eikä edes poliisiylijohtaja Salminen osaa asiaa Helsingin Sanomissa kysyttäessä nimetä järjestelyssä mitään huonoja puolia.
Itse pystyn vaivatta keksimään lukemattomia huonoja puolia kansalaisia koskevien henkilökohtaisten tunnistetietojen hyödyntämisestä tavoilla, jotka kulloinkin viranomaisille sattuvat sopimaan. Jotta välttäisimme itsestäänselvyyksiä ja saisimme mukaan tervettä kärjistämisen makua, esitän tässä seuraavan hypoteettisen kysymyksen.
DNA on sormenjälkeäkin parempi tunniste. DNA-tunnistetietojen tulo osaksi biometristä identiteetin varmistusta on väistämätöntä muutaman vuoden sisällä. Tiettyjen geenien on todettu lisäävän rikollista käyttäytymistä. Jos sormenjälkien kerääminen kaikilta suomen kansalaisilta rikostutkintaa varten on vastuullista ja hyvää viranomaistoimintaa, miten voidaan perustella ettei DNA-tietoja kerättäessä kiinnitettäisi edes tieteellistä huomiota tunnettuihin riskitekijöihin yksilön genomissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti