"On aivan tavanomaista, että jokainen omaa asiaansa ja näkemyksiään pyytää edistämään."
-Liikemies Arto Merisalo
"Tänään on pitkäperjantai. Hän sanoi silloin: anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät."
"Juudaskin oli opetuslapsi."
"Minä en pysty tietenkään tässä vaiheessa puolustautumaan muuten kuin sanomalla, että olen syytön. Niin muuten sanoi Suomikin talvisodan jälkeen."
-kansanedustaja Marja Tiura
Liikemies maksaa huomattavan osan Poliitikon vaalikampanjasta. Liikemies tarjoaa Poliitikolle matkalippuja, konserttilippuja sekä lounaita. Liikemies järjestelee Poliitikon kavereille kasan pesukoneita. Liikemies järjestelee Poliitikolle ministerin virkaa tulevien hallituspuolueiden edustajien kanssa. Liikemies lähettää Poliitikolle sähköpostissa käskyn vaikuttaa tekeillä olevaan lakihankkeeseen ja Poliitikko luonnollisesti yrittää edistää mesenaattinsa asiaa.
Samainen Liikemies kavereineen kertoo rahoittaneensa ja melkeinpä virkaan asettaneensa 12 nykyisen hallituksen ministereistä.
Ja mikä tässä mahtaakaan olla se suurin arvoitus, joka suomalaista äänestäjää, mediaa ja viranomaisia hämmentää? No sehän on tietenkin se, että onko tässä nyt mahdollisesti kyseessä ihan oikea korruptio. Vaalirahan antaminen poliitikolle ja palvelusten pyytäminen myöhemmin ei nykymääritelmän mukaan ole korruptiota. Siksi on hyvin vaikeaa enää keksiä mitään mikä edes voisi olla korruptiota.
Pitäisikö Herran siis antaa asiasta kiinnostuneille anteeksi, koska he eivät tiedä mitä he ovat tekemässä Talvisodan hävinneelle Jeesukselle? Mahdollisesti. Korruptio on lobbausta, lobbaus on normaalia ja normaalius on tunnetusti hyvä asia.
Todellisuus muuttuu kun sitä kuvaavien sanojen merkitys muuttuu. Aleister Crowleyn sanoja mukaillen: Mikään ei ole korruptiota, kaikki on sallittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti