Poliittisen kansalaiskeskustelun kärki on siirtynyt internettiin sillä tasolla, että valtakuntamme vaikutusvaltaisimmat päivä-ja iltapäivälehdet uutisoivat sen tapahtumista tämän tästä. Mikä siis on www-zeitgeist?
Kokoomuksen ja sitä tukevan suomalaisen internet-äärioikeiston huikein temppu on ollut 50-80-lukujen historian uudelleen kirjoittaminen.
Puhutaan "pysähtyneisyyden ajasta" tai "Brezhneviläisestä ajasta" sekä "suomettumisesta" ja jopa "Stasi DDR:stä". Varsinkin nuorelle polvelle on onnistuttu luomaan täysin käsittämätön kuva hyvinvointivaltion historiasta ja siitä mitä sen tarjoamat edut tavalliselle kansalaiselle aikanaan merkitsivät.
Se ettei ketä tahansa voida mielivaltaisesti irtisanoa koska tahansa on nykyään kommunismia. Se, että joku haluaa järjestön kautta ajaa omia etujaan, on nyt kommunismia, mikäli kyseessä on palkkatyön tekijä. EK siis ei ole kommunismia.
Ylipäänsä kaikki mahdolliset valtion tarjoamat hyvinvointipalvelut ovat kommunismia vaikka maamme pienuuden takia niiden yksityistäminen on johtanut automaattisesti paikallisen monopolin syntymiseen ja kohonneisiin kustannuksiin.
Historia kulkee toistuvissa sykleissä ja nyt elämme uudelleen Suomen 30-lukua. Jopa IKL on perustettu uudelleen ja tällä kertaa sen nimi on Suomen Sisu.
Allekirjoittanutta on jo pidempään tympinyt tämän "vastakkain asettelun aika on ohi" uusoikeiston jälleen lanseeraama sisällissodan aikainen retoriikka "punikkeineen". Äimistelin ensin miksi joku viitsii kaivella kohta 100 vuotta vanhoja luita, mutta sitten ymmärsin, että näiden nimittelyiden tarjoama arvomaailma on tarkoitettu nuoremmille äänestäjille. Niille joiden poliittinen muisti alkaa 90-luvun lamasta.
Nyt meillä on kokonainen sukupolvi oman elämänsä sankareita, jotka joutuessaan vapaasti riehuvien markkinavoimien uhreiksi kykenevät näkemään syyn epäonnistumiseen ainoastaan itsessään - sitä saa mitä tilaa. Seurauksena esimerkiksi perhemurhien kasvu, joka heikkona signaalina on jäävuoren huippu yleisestä pahasta olosta.
Huvittavaa on, että ristiriita imagon ja todellisuuden välillä on niin murskaava. Uudessa oman onnensa seppien Suomessa pienyrittäjät kituuttavat palkansaajien kanssa samalla ansiotasolla. Valtion tarjoamat etuisuudet ja elvytystoimet eivät heihin kohdistu. Yhtenä esimerkkinä sunnuntai aukiolojen läpijunttaus, joka kauppakeskuksissa kojujaan pitäviltä tulee viemään sen viikon ainoan vapaapäivän.
Vasemmiston olisi syytä ottaa takaisin oma nimensä ja niin tehdessään sen olisi syytä tarkastella huolella sitä karikatyyriä, jonka oikeisto siitä on piirtänyt. Jos mietimme mitkä asiat nykyisen uusoikeiston mielestä ovat merkki "vasuriudesta" niin luetteloon tulevat mm. huoli ilmaston muutoksesta, huoli pienituloisista, halu valvoa globaalin rahan liikkeittä, halu pitää huolta irtisanomissuojasta ja työntekijän oikeuksista, huoli työttömistä jne.
Nämähän ovat jumalauta hienoja asioita jokaiselle, jolla ei vielä ole omaa 50000 euron osakesalkkua. Ja meitä on PALJON. Kokoomuksen ja sen netissä vaikuttavien äärioikeistolaisten lakeijoiden eli Suomen Sisun (=IKL) määritelmien mukaisesti minäkin olen "vasuri".
Siitä voi olla halvatun ylpeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti