Kouluampumiset ovat osa uutta nuorison alakulttuuria

"Subcultures can be distinctive because of the age, race, ethnicity, class, and/or gender of the members. The qualities that determine a subculture as distinct may be aesthetic, religious, political, sexual, or a combination of factors. Members of a subculture often signal their membership through a distinctive and symbolic use of style, which includes fashions, mannerisms, and argot."
-Wikipedia

Jokelassa tapahtunut ampumavälikohtaus ei ole yksittäisen häirintyneen nuoren teko vaan ennenkaikkea internetissä kouluampumisten ja joukkomurhien ympärille rakentuneen morbidin alakulttuurin (johon kuuluvat kutsuvat itseään mm. nimellä "mutantit") jäsenen nousu tähteyteen. Mikäli ampuja olisi kuulunut punk-liikkeeseen hänen bändinsä olisi julkaissut levyn. Mikäli ampuja olisi kuulunut EVR:ään hän olisi tehnyt onnistuneen tarhaiskun.

Jokaista kouluampujaa kohti on olemassa kymmeniä, satoja tai tuhansia wannabe-ampujia, jotka omaksuvat tämän alakulttuurin ulkoiset tuntomerkit, arvomaailman ja sankarit. Yhteisö, jossa "Sturmgeist89" Youtubessa vaikutti, koostuu täsmälleen saman henkisistä nuorista, jotka tuottivat tälle foorumille täsmälleen saman henkistä materiaalia. Tämä yhteisö löytyy internetissä erittäin helposti. Esimerkiksi ampujan ex-tyttöystäväksi nyt iltalehdistössä esitellyn tanskalaisen 22-vuotiaan "Tanascheelin" samaa ideologiaa sisältävät videot ovat Youtubessa normaalisti saatavilla mm. otsikolla: "People that make me homicidal".

Kyseessä on uusi nuorisomuoti

Postnihilistinen monomania tai neomengamukia on ymmärrettä uutena marginaalisena nuorisomuotina, jotta sitä olisi edes teoreettiset mahdollisuudet käsitellä. Se on se vastakulttuuri, joka onnistuu järkyttämään vuonna 2007 kun saatananpalvontakaan ei siihen enää pysty. Sen supertähdet ovat kouluampujia, soittimet pistooleita ja taideteokset verellä maalattuja. Sille on selkeästi tunnusomaista tietty musiikki, tietty pukeutuminen sekä tietty arvomaailma, joka on luettavissa jokaisen siihen kuuluneen kouluampujan ja heidän faniensa julistuksista. Se kehittyy kuten mikä tahansa alakulttuurin muoto koska jokaisella alakulttuurilla on sen oma kollektiivinen muisti - alun summittainen ammuskelu on vaihtunut mahdollisimman suuren uhriluvun varmistamiseksi ja epämääräiset tekoon liittyvät viestit huolella viikkokausia internettiin rakennetuiksi multimediateoksiksi.

Siinä missä varsinaiset idolit tekevät murhia, heidän faninsa viljelevät idoleidensa elkeitä omissa puheissaan ja pukeutumisessaan saadakseen itselleen tekijöiden gloriaa ja identifioidakseen itsensä tähän ryhmään. Tämä ei ilmenemismuodoiltaan millään tavoin eroa muista nuorisolle suunnatuista populaarikulttuurin muodoista. Ensimmäiset Jokelan kouluammuskelua mainostavat T-paidat tulivat myyntiin internetissä saman päivän aikana. Niitä käytetään pääasiassa suljettujen ovien takana lastenhuoneissa webbikameran ääressä istuttaessa.

Tekijän mahdollinen eristyneisyys, lääkitys tai historia eivät selitä itse tekoa sen enempää kuin vaikkapa Kurt Cobainin heroinismi olisi selitys koko grunge-liikkeelle. Teon selittely muutamaa päivää aiemmin tapahtuneella masennuslääkityksen lopettamisella on absurdia kun tekoa on ilmiselvästi suunniteltu jo hyvin pitkään. Lääketeollisuuden vastustaminen, rasismi, eugeniikka, nihilismi, raivo ja kosto ovat ainoastaan tämän muoti-ilmiön pintaa vailla sen syvempää substanssia. Ne ovat aatteita, jotka ovat vaatteita, jotka ovat aatteita. Niiden tutkiminen ei johda mihinkään vaan on ainoastaan tämän muodin ulkoisten tuntomerkkien listaamista.

Kun neomengamukki päättää itse pyrkiä idoliksi hänellä ei ole aikomustakaan neuvotella viranomaisten kanssa tai antautua. Teon kaavaan kuuluu aina lopuksi suoritettava itsemurha. Muutoin se ei täytä ko. perinteen sisäisiä tuntomerkkejä ja ampuja olisi kuin punkkari ilman hakaneulaa. Tekijä on fantasioinut teollaan jo pitkään ja suunnitellut sitä huolella. Näiden asioiden ymmärtäminen on elintärkeää. Yritykset neuvotteluyhteyden muodostamiseksi tai mahdollisen panttivankitilanteen selvittämiseksi ovat aina taktinen virhe. Tekijä ei missään tapauksessa halua neuvotella vaan hän haluaa tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Ainoa oikea toimintatapa on pysäyttää hänet mahdollisimman nopeasti.

Media ruokkii ja kasvattaa tätä ilmiötä uutisoinnillaan kuten kaikkia muitakin kulttuurin ja vastakulttuurin muotoja.