sunnuntai 29. heinäkuuta 2007

Maailmankaikkeuden huonointa runoutta

Linnunradan käsikirja liftareille” ensimmäisessä painoksessa Douglas Adams toteaa vogoneiden runouden olevan maailmankaikkeuden kolmanneksi huonointa.

"Oi kurjulaiset kultamunat joita mielessäni haudon...
ne unelmissain riutoo ikihaamuina kellarissain
ja kuni tyrän saanut ampiainen surrraaaa
Ah, kuinka sua kaipaan, sa sydänkäppyräisein mun
Sa roikutat mua tuskassain kuin taudinlyömä kurttumöykkiäinen
Sulle tahdon antaa lempeni ma palavaisen
ja ostaa kioskilta kerroshampurilaisen."
-protesoitu Vogoni Jeltz


Maailmankaikkeuden toiseksi huonointa runoutta kirjoittivat Krian azgothit. Heidän mestarirunoilijansa oli Grunthos Mahtipontinen, jonka teoksia ovat mm. "Oodi pienelle vihreälle möykylle jonka löysin kainalostani juhannuspäivän aamuna" ja kaksitoistaosainen eepos "Mieluisimmat kylpykurlaukseni", jota lausuessaan Mahtipontinen kuoli, kun hänen suolistonsa päätti pelastaa ihmiskunnan, syöksyi ylös hänen kurkustaan ja kuristi hänen aivonsa.

Maailmankaikkeuden huonoin runoilija oli Adamsin mukaan englantilainen Paul Neil Milne Johnstone, Beehive Courtissa Redbridgessä. Osoite ja nimi olivat romaanissa todellisia. Myöhemmissä painoksissa nimi on Johnstonen pyynnöstä muutettu muotoon ”Paula Nancy Millstone Jennings”.

Douglas Adams viittasi puhuessaan maailmankaikkeuden huonoimmasta runoudesta aivan tiettyyn Neil Johnstonen tekstiin. Ohessa tämä mestariteos:

Kuolleet joutsenet makaavat altaan seisovassa vedessä.
Ne makaavat. Ne mätänevät. Ne kääntyilevät satunnaisesti
Ympäri.

Lihanpaloja irtoaa niistä

Silloin tällöin.

Ja uppoaa altaan syvyyksiin.

Ne myös haisevat aika lailla

maanantai 16. heinäkuuta 2007

It's only a game

Iranissa on julkaistu tietokonepeli. Pelin nimi on "Special Operation 85: Hostage Rescue" eli Erikoisoperaatio 85: Panttivankien pelastaminen. Pelissä pelaajat ovat iranilaisia erikoisagentteja, jotka pyrkivät vapauttamaan USA:n vangitsemia iranilaisia diplomaatteja sekä ydintieteilijöitä. Vihollisia ovat yhdysvaltalaiset ja israelilaiset sotilaat.

Peli on aiheuttanut netissä aikamoista pörinää ja pyhää kauhistusta. Sen pelätään yllyttävän alueen nuoria sotaan ja terroritekoihin. En nyt ota kantaa siihen tarvitseeko Lähi-Idän arabinuorisoa enää yllyttää turistiluokan semtex-matkoihin kohti paratiisia, mutta länsimaiden tekopyhyys saavuttaa tässä yhteydessä puhtaasti farssin tason.

Meidän oma viihdeteollisuutemme on vuosien varrella suoltanut satoja ellei tuhansia pelejä ja elokuvia, joissa milloin minkäkin maailmankolkan terroristit ja vihulaiset täsmäpommitetaan kivikauteen ja kulttuurien väliset erot ratkotaan konekivääreillä.

Nythän olisi syytä riemuun eikä levottomuuteen. Me olemme sittenkin kaikki samanlaisia, hyvää viihdettä rakastavia, ihmisiä.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2007

Pelkoa ja inhoa iltalehdistössä

”Jos äiti menee töihin kodin ulkopuolelle, hän tekee sen lähinnä viihtyäkseen, luodakseen uusia ihmiskontakteja ja päästäkseen irti lastenhoidosta ja kotitöistä.”

”Lapsuudessani en tuntenut yhtään juoppoa äitiä. Nyt en tunne yhtään raitista äitiä.”

”Yhteiskunta kustantaa äidille kunnallisen lastenhoidon lisäksi siivoojankin, jonka hän voi vähentää verotuksessa.”

”Äideistä on tullut vastenmielisiä rettelöitsijöitä. He riitelevät päiväkodin ja koulun kanssa, kun ne eivät hoida äidin tehtäviä.”

” Miksi näitä käkiemoja pitää palvoa äitienpäivällä, vaikka he eivät osaa leipoa, laittaa ruokaa, järjestää kodin yhteisiä sosiaalisia hetkiä tai opettaa lapsiaan muille tavoille kuin yhteiskunnan sosiaalipummeiksi?”
-Aarno Laitinen, Iltalehti

Olen jo pidempään seurannut Aarno Laitisen kirjoittelua Suomen toisessa iltapäivälehdessä lähinnä väsyneen huvittuneena. Telaketjukapitalismin vanhan dobermannin nolostuttavan typerä palkallinen räksytys maassa, jossa kaikki uusoikeiston tavoitteet ovat joko toteutuneet tai toteutumassa, on ollut minusta puhtaasti absurdia ääntelyä.

Olen ymmärtämättömyyttäni pitänyt Aarno Laitista sydämettömänä paskiaisena, joka maksaisi mieluummin 300 euroa päivässä ihmisen pitämisestä vankilassa kuin 150 euroa siitä, että tätä yritettäisiin auttaa parempaan elämään. Vankilaan joutuakseen pitää nimittäin tehdä esimerkiksi murha ja ansaita elantonsa toisin kuin saadakseen ilmaiseksi rahaa sossun luukulta. Olen luullut "sosiaalipummin” olevan Aarnon maailmassa kaikkein rumimman sanan. Rumemman kuin ”kommari”, joka on rumempi sana kuin ”murhaaja”.

En ole ymmärtänyt Aarnoa. Tottakai Laitinen kohdistaa vihansa ja halveksuntansa niihin, jotka eroavat riittävästi Aarno Laitisesta. Hänellä on ongelma. Uusliberaalin setelintuoksuisen kovan kuoren alla on katkera vanha peräkammarin poika ja inhimillinen paradoksi – misogyyni. Naurettavuus on muuttunut silmissäni henkilökohtaiseksi tragediaksi.

Aarno Laitiselle on olemassa ”sosiaalipummia” ja ”kommariakin” rumempia sanoja. Ne ovat ”äiti” ja ”nainen”.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2007

Transformers - The Movie

(kuvassa Autobottien salainen tervehdys)

Nyt siviileilläkin on mahdollisuus omin silmin nähdä tämä salaisissa vankiloissa terrorismista epäiltyjen kiduttamiseen käytetty US Armyn tuottama kuvamateriaali omin silmin. Sitä ei enää luokitella salaiseksi koska se oli pakko korvata taukoamattomalla metallimusiikin soittamisella liian suuren vankikuolleisuuden takia.

Transformers on elokuva, joka luo tarpeen viettää neljä tuntia tulikuumassa suihkussa itsekseen nyyhkyttäen ja soperrellen sekä juuriharjalla aivojaan hangaten. Tuokaa kloriittia… tolua… suolahappoa… baaaaarhg...

tiistai 3. heinäkuuta 2007

Lomamietteitä

Varpaat ovat olleet kiinni jaloissamme jo silloin kun istuskelimme puissa banaanit suissa. Silti en pysty keksimään niiden nimiä pikku-ja isovarvasta lukuun ottamatta. Olenko jonkin karmean salaisuuden jäljillä?