Nainen (päivä 53)

Kun minä lankesin Naiseen, minä lankesin täysin. Niin täysin, että olen kuin syvästi päihtynyt - jokainen solu täynnä hänen olemustaan ja tuoksuaan.

Naisen hiukset ympäröivät hänen ihastuttavia kasvojaan kuin japanilaisen ikebana-mestarin asetelma. Joskus vihreiden silmien katse vetäytyy salaperäisen hunnun taakse, usein se kipinöi älyä ja iloa, sitten täyttyy murheella ja hetkittäin siinä on miekan terä. Tanssijan rytmit ja sulo vetävät silmääni ja kättäni näkymättömin langoin. Hänen kosketuksensa rätisee sinistä staattista sähköä ylös selkärankaani kipinöiden pitkin hiusrajaa ja hänen hymynsä on jotain mikä saa minut tuntemaan itseni sankariksi.

Voisin nukkua hänen kanssaan heräämättä viikkoja, voisin kiertää pitkin Osakan katuja käsi hänen kädessään, voisin katsella tähtiä peilikaukoputkella poski vasten hänen poskeaan tai natustella samalta lautaselta mikrossa lämmitettyä 75 centin nuudelipussia hieman sekaisessa olohuoneessa. Kaikki ne hetket olisivat ja ovat yhtä ainutlaatuisia.

Vihainen, leikkisä, hellä, raju, kyyninen, idealisti, syvä vesi, haltianeito, teräväkieli, hauskuuttaja, murheellinen, nauravainen, ujo, rohkea, tyttönainen, jolla on soturin sielu. Kiehtovan särmikäs paradoksi.

Kun hän on vierelläni olen parempi kuin olen. Kun hän on vierelläni olen pelottavan onnellinen. Kun hän on vierelläni minulla on kaikki mitä olen koskaan halunnut.

”Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."

Narlyë nat vanya.

Tupakkalakko (päivä 49)

Tupakka eli tässä tapauksessa savuke on on yleisin tupakkatuote. Savukkeet voidaan ostaa valmiiksi tehtaassa käärittyinä ja pakkaukseen pakattuna, tai kääriä itse. Valmistusvaiheessa savukepaperi kierretään kuivatun tupakan purun ympärille ja lisätään suodatinosa toiseen päähän. Näin syntynyt tupakalla täytetty paperilieriö asetetaan suuhun suodatinosa edellä ja imetään siitä toisen pään palaessa syntyviä savukaasuja hengityselimiin.

Sanakirja toteaa lakon olevan yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksen on painostaa työnantajaa. Kun lakolle asetetut tavoitteet on saavutettu voidaan jälleen normaalisti palata töihin. Lakot ovat epämukavia, kiusallisia ja maksavat yhteiskunnalle rahaa. Ennen kaikkea lakko on tilapäinen - eihän kukaan voi ikuisesti lakkoilla.

Hetkinen.

”Tupakkalakko” on siis jonkinlainen itseen kohdistuva tilapäinen painostustoimenpide, joka perustuu tupakoiden polttamatta jättämiseen. Kun itse on saatu suostuteltua kuuntelemaan järkipuhetta voidaan tupakointia jälleen jatkaa.

Käsitteenä ”tupakkalakko” kuulostaa yhtä miellyttävältä kuin lätäkössä istuminen: "Mulla on nyt tällainen kuivuuslakko menossa. Tosi vaikeeta katsella ihmisiä, joilla on kuivat vaatteet päällä kun mun on pakko vaan istua tässä lätäkössä. Saa nähdä kauanko tää kuivuuslakko tällä kertaa kestää. Viimeksi istuin lätäkössä kaksi viikkoa. Vilustuin ja sitten oli pakko lopettaa. Edellisellä kerralla otin viinaa ja kännissä lähdin hortoilemaan nakkikioskille - vaatteet kuivui vahingossa siinä matkalla enkä sit enää halunnut palata takaisin sinne istumaan. Oonhan mä tämänkin kuivuuslakon aikana sortunut pari kertaa sisällä lämmitelemään ja kerran yks sika tarjos mulle pyyhettä. Vittu ihmiset on sikoja."

Miten terveyden ja talouden kannalta äärimmäisen positiivinen päätös on saanut itselleen näin kammottavan negatiivisen nimikkeen? Tupakointia ei myöskään lakkoilemalla lopeteta koska kaikki lakot päättyvät aikanaan.

Onko ”tupakkalakko” kenties syntynyt jonkin tupakkayhtiön PR-päällikön savuisissa aivoissa?

Tupakkalakon ja lakon analogiaa jatkaaksemme tavallisimmat lakkotyypit ovat yleislakko, italialainen lakko, pistelakko, ylityökielto, korpilakko, japanilainen lakko, tukilakko ja mielenosoituslakko. Voisimme hetken pohtia millaisia tupakkalakkoja nämä sitten olisivat.

Yleistupakkalakossa kukaan ei polta. Keräännytään yhdessä kaduille osoittamaan mieltä ja heitellään vielä tupakoivia tiiliskivillä tuikeiden tupakkalakkovahtien kiertäessä kaupan kassajonoissa. Vuoden 1956 yleistupakkalakko alkoi samana päivänä, jolloin Urho Kekkonen aloitti presidenttikautensa

Italialaisessa eli hidastustupakkalakossa tupakoidaan edelleen, mutta hitaasti ja kaikkia mahdollisia sääntöjä kirjaimellisesti noudattaen. Jokaista poltettua savuketta tumpataan perusteellisesti 20 minuutin ajan ennen uuden aloittamista.

Pistetupakkalakossa yksi kohta tupakointiin liittyvässä toimintoketjusta on tupakkalakossa. Ostetaan tupakkaa normaalisti ja laitetaan askista pötkylä huulien väliin, mutta ei sytytetä sitä.

Ylityökielto, on tupakkalakon muoto, jossa arkisin 09.00-17.00 poltetaan tupakkaa normaalisti, mutta kieltäydytään järjestelmällisesti heräämästä yöllä savukkeelle tai polttamasta viikonloppuisin.

Korpitupakkalakossa eli laittomassa tupakkalakossa ei kerrota tupakkalakosta etukäteen muille ja jätetään laivalta kavereiden sovitusti tuomat tupakat ostamatta.

Japanilaisessa tupakkalakossa tupakointia jatketaan normaalisti, mutta kapinoidaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa, jossa lukee: ”Tupakointi on väärin”.

Tukitupakkalakko eli myötätuntotupakkalakko tarkoittaa tupakkalakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen tupakkalakkoa kohtaan.

Mielenosoitustupakkalakossa osoitetaan mieltä jotakin hallituksen tai eduskunnan päätöstä vastaan.

Muistakaa, että tupakkalakko-oikeus on jokaisen tupakoitsijan perusoikeus!

Aaaaaaaah, kakkaa..!

Sluuuuuuuurph!!! Pepusta, nenästä, korvasta ja hieman suustakin imeytyi keuhkorakkuloiden pohjaan asti nikotiinia, häkää, amiineja, nitrosoamiineja, asetonia, metalleja kuten kadmiumia sekä arsenikkia ja noin 4000 muuta kemikaalia. Sluuuuuuuurph!!! Tärisevällä nautinnolla, jota vain omaa kakkaansa rauhassa lotkimaan päässyt koira voi tuntea livahdettuaan kulman taakse äsken tehdyn lämpimänä höyryävän herkkupalan luo. Sloktsloktslokt. Lurps.

Niin. Se oli viime lauantai ja ns. retkahdus eli suunnilleen askillinen tupakkaa alkoholilla kuorrutettuna.

Aionko nyt harjoittaa tässä jonkinlaista itseruoskintaa teidän ja itseni sadomasokistiseksi riemuksi? En. Uskokaa pois - mitä kännimokiin tulee, hieman mustunut sieluni olisi valkoinen kuin lähestyvän matkustajakoneen ohjaamon lasiin litistynyttä kärpästä toimistonsa ikkunasta katselevan amerikkalaisen toimitusjohtajan naama, jos tämä olisi edes keskipaha sellainen.

Aionko aloittaa tupakoinnin nyt uudelleen? En. Kaiken tämän perkeleen vaivan jälkeen en todellakaan. Olen siihen aivan liian laiska. Sen sijaan tupakoimattomuuden tuoma karmea hyveellisyyden leima on nyt tupruteltu pois. Olen jälleen puhdas paheellisuudessani. Eikä minun ole edelleenkään pakko aloittaa tupakointia uudelleen.

Myös ne ihmiset, joille tupakoimattomuus yleensä tai minun tupakoimattomuuteni erityisesti aiheutti jonkinlaista henkistä tuskaa voivat nyt paremmin. He voivat edelleen ajatella loogisen absurdisti ettei syytä lopettamiseen ole koska se-ja-se sortui taas tupakoimaan. Heille sanon: joka toinen teistä tulee 100% varmuudella toivomaan lopettaneensa ajoissa.

Kyllähän me kaikki kuolemme, mutta puolet kroonisista tupakoitsijoista kuolee tupakkaan. Voitte hymyillä ja sanoa tietävänne sen, mutta ette te Tiedä sitä. Te ette Tiedä edes kuolevanne jonain päivänä, joten ei kannataisi kirjoitella karmisia shekkejä summille, joissa ykkösen perään tulevia nollia ette kykene laskemaan.

En siis ole tuon 27.1.2007 lauantain jälkeen jatkanut tupakointia. Älkää tekään jatkako.

Termiin "tupakkalakko" muuten palaan vielä.

Hyvää huomenta! (päivä 41)

Tiedättekö sellaiset aamut, joina heti herättyään tahtoisi työntää päänsä läpi olohuoneen ikkunasta ja sotkea alakerran naapurin parveke omalla DNA:llaan? On saanut mennä nukkumaan maha täynnä lämpöistä happoa ja aamulla huomaa sen syöneen reiän rintakehään ja valuneen patjalle.

Sellaisina aamuina sitä tuntee olevansa kosmoksen erityishuomion kohteena ja niinhän sitä onkin. Ainoastaan sellaisena aamuna on täysin loogista, että kännykkään on yöllä tullut tekstiviesti:

"TUPAKKAA . ET PÄÄSE KARKUUN, ME TAPAAMME PIAN, ODOTAN %AIKAA ON. TUPAKKA."

Salvifici Doloris (päivä 40)

Minä näin miten hän juoksi kohti ylivoimaista vihollista ostaakseen minulle aikaa paeta. Satojen tuhansien uusien savukkeiden paljastetut filtterit odottivat hänen pikkuisia hengityselimiään kuin kylmässä kevätauringossa paljastetut armottomasti välkkyvät dai-katanat. Murheeseeni sekoittui hienoista ylpeyttä - monet niistä eivät jäisi kertomaan tästä taistelusta.

Voi Nainen! Annoit suurimman lahjan: uhrasit keuhkosi ja hajuaistisi parisuhteemme puolesta.

Ei kun vakavasti. Vuosia sitten lennolla Chicagoon kymmenennen matkustustunnin kohdalla aloin kyselemään lentoemolta voisinko poistua ulos tupakalle. Varmaankin tupakoinnin voi kaksi hyvin paljon aikaa keskenään viettävää ihmistä lopettaa samanaikaisesti, mutta emme me. Meissä yhdistyy riittävästi puhdasta mustaa auringonpaistetta nikotiiniaddiktin aivoihin tavalla, joka saisi ydinsiilossa työkseen päivystävän kaverin hapuilemaan Sitä Punaista Nappulaa pelkästään koska tuli on loppu.

Pienten söpöjen karvaisten eläinten suojelemiseksi ja kansallisen turvallisuuden takia emme siis voi paeta tästä vankilasta yhtä aikaa. Minä odotan sinua rakkahain!

Joskus sitä tippuu rattailta (päivä 35/1)

Retkahdus ymmärretään usein väärin. Retkahtaminen on hyvin tavallista ja se on osa riippuvuuden sairautta.

Tavallisesti relapsilla eli retkahduksella tarkoitetaan sitä, että otetaan ryyppy, poltetaan tupakka tai nautitaan huumetta raittiin jakson jälkeen. Tosiasiassa kyseessä ei ole pelkästään tämä tapahtuma vaan kehitys alkaa paljon aikaisemmin. Relapsi on prosessi, joka luo asteittain ylivoimaisen tarpeen käyttää ainetta.

Riippuvuus on sairautena monitahoinen ja itseään vahvistava. Se vahingoittaa ihmistä kun tämä käyttää riippuvuutta aiheuttavaa ainetta. Tämä on sairauden helpoimmin havaittava ja ilmeisin osa.

Toinen osa sairautta aktivoituu kun henkilö ponnistelee irtautuakseen. Toisin sanoen, kun aineesta riippuvainen pidättäytyy aineesta, hän kohtaa uusia ongelmia. Joukko fyysisiä ja psyykkisiä voimia aktivoituu. Paheensa lopettaneet menettävät kontrollin ajatustoimintoihinsa, arvostelukykyynsä ja tunnereaktioihinsa. Vaikkakin nämä tilat ovat tavallisia ja häviävät ajan myötä, riippuvainen henkilö on usein tietämätön niistä ja on sen vuoksi altis niille.

Koska retkahdus ei ole harvinainen kerran tai useammin eri toipumisen vaiheissa, retkahtamisen ja toipumisen tulisi nähdä tapahtuvan rinnakkain. Toisin sanoen relapsi ja toipuminen tulisi nähdä saman kehityksen eri puolina.

Retkahduksen "kaavan" muovaavat yksilön asenteet, arvot ja ajatusrakennelmat. Nämä prosessit tapahtuvat henkilön mielessä. Jos henkilö pyrkii tietoisuutteen ongelmista, joita hän luultavasti kohtaa tupakoimattomuuuden aikana, hän kykenee tunnistamaan ne ja tietoisesti havaitsemaan relapsin dynamiikan vähittäisen alun. Tämä tulisi tehdä jo ennen kuin todella kohtaa lopettamiseen liittyvät ongelmat.

(Alkuperäinen teksti, josta tämän kertainen kirjoitukseni on vapaasti muokattu Matti Rossi: Ihminen ja alkoholi)

Ceterum censeo alkoholia ei pidä nauttiman Zybanin kanssa. Z + A on petollinen yhdistelmä ja helppo tapa tehdä itselleen jekkudrinkki. Usko vanhaa sillä vanha tietää.

Everybody hates me because I'm paranoid (päivä 33)

"I feel thin - sort of stretched, like butter scraped over too much bread."
-Bilbo

Eilisestä alkaen vähennän Zyban-annoksen puoleen eli yhteen tablettiin päivässä. Tupakoimattomuuden jatkaminen onnistuu nyt selkeästi vähäisemmällä bupropionihydrokloridi-pitoisuudella plasmassa. Sen lisäksi oloni on jo pidempään ollut kuin pitkähäntäisellä kissalla keinutuolinäyttelyssä.

Nainen on pidellyt nilkastani kiinni, joten en ole leijunut aivan planeetta Skitsolle asti, mutta ei tämmöistä henkistä hammassärkyä jaksa enempää kuin on pakko.

Annoksen puolittamisen positiiviset vaikutukset tuntuivat jo eilen. Lakkasin ravaamasta ympäriinsä reisiäni naputellen, olin oikealla tavalla tietoisempi ympäristöstäni jo kello 18 aikoihin ja epämääräinen pahaolo poistui kokonaan iltaan mennessä. Nukuin hyvin. Mieleni ei ole alkanut tehdä tupakkaa missään vaiheessa.

Sivuvaikutuksista huolimatta suosittelen edelleen Zybania jokaiselle, joka on yrittänyt tupakoinnin lopettamista muilla keinoilla ja epäonnistunut. Bupropionihydrokloridi on tällä hetkellä tehokkainta tupakasta vieroittamiseen saatavaa kemikaalia maailmassa (ellei oteta lukuun pallokalan myrkkyä, joka toimii 100% tapauksista). Sen lisäksi Zyban tarjoaa moraalisesti hyväksytyn mahdollisuuden kokeilla pikku trippailua mikäli tuntuu siltä, että se jäi vähemmän hurjassa keskiluokkaisessa nuoruudessa tekemättä...