Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyriikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyriikka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Naispaholainen


Taas kerran palaan kaikkein järjettömimmän harrastukseni pariin. Kertosäkeen alku on pyörinyt päässäni vuosia, mutta nyt tein tekstin loppuun. Ehkä tämä naurattaa jotakuta yhtä infantiilia ihmistä kuin allekirjoittanut.

Naispaholainen/ Mä söin mun pappatunturin

Söin mun pappatunturin
se vei koko kesän
söin mun pappatunturin
se vei koko kesän
Lähdin mopoa maistamaan
tein sen salaa
Nyt mun maha mouruaa
kakkaan Javaa

Sun takapeileihin
heti tarrasin
veitset ja haarukatkin
pian piilotin

Autotallin lattialla
kävelin ympyrää
ja mä luulin
ettei kukaan nää

Kun söin mun pappatunturin
se vei koko kesän
söin mun pappatunturin
se vei koko kesän
Lähdin mopoa maistamaan
tein sen salaa
Nyt mun maha mouruaa
ja kakkaan Javaa

Taisi olla maanantai
kun alut teharista söin
Tiistaina tottakai
jo bensatankin kai

Keskiviikko: sisärenkaat
suoraan kitusiin
ja mä tiedän
siihen syyn

söin mun pappatunturin
ja se vei koko kesän
söin mun pappatunturin
se vei koko kesän
Lähdin mopoa maistamaan
tein sen salaa
Nyt mun maha mouruaa
ja kakkaan Javaa

torstai 5. helmikuuta 2009

Näppärät riimit

Rock-lyriikka voi olla ansiokasta monella tapaa. Se voi liikuttaa ja herättää ajatuksia. Se voi myös olla äärimmäisen nokkelaa. Ohessa muutamia kaikkien aikojen näppärimpiä suomalaisia rivejä. Valinta oli vaikea ja määrää on rajoitettu yhteen näytteeseen per tekijä. Tästä joukosta puuttuu monia mestarillisia vetoja ja mukana on suoranaisia kliseitä.

"Sitten pastori tukehtui öylättiin ja kohtapa kirstua höylättiin."
-Ekumeeninen jenkka, Juice Leskinen, 1981

"Varmistin pois!
Ja liikkuvat taa!
Taas kaksoiskonekiväärit purtavaa saa."
-Ressu ja Punainen Parooni, Moog Konttinen, 1977

"Me ikävämme karkoitimme kauas Gruusiaan
On vanha riimi muusiaan siis joku muu sijaan"
-Elämän tarkoitus, Eppu Normaali, 1985

"Meninmme katsomaan tuulen viemää
rivit tuli täyteen, mutta riimit ei."
-Kauppaopiston naiset, Kari Peitsamo, 1977

"Sille ehdotin mä räsypokkaa
Edes yhtä jakoa vain
Se näytti mulle pitkää nokkaa
Ja mulla oli jakoavain"
-
Kipee, Freud Marx Engels & Jung, 1991

Ja sitten on vielä tämä. Kenen perhanan biisi?


"Mä haluun sun pimppaa ja imppaan sun fledaa
mä haluun sua niinkuin Zeus halus Ledaa"


-

Tuleeko muita mieleen?

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Minä, meitsi ja mä

Ajatelkaapa jos tangosanoituksista olisi ollut vastuussa sama porukka, joka nyt riimittelee suomalaista hiphop-musiikkia. Miltä mahtaisivat kuulostaa vaikkapa "Satumaa" tai "Mustan kissan tango"?

Aavan meren tällä puolen tangoo laulan mää,

täällä kaikki kuulla saavat meitsin määintää.
Meitsin laulut kauneimmat luo aina loistettaan,
vielä kaiken saan mä myöskin
aina rimmaamaan

---


La-la-la-la-la-la, lal-la!
On Aavan meren tango ja tango Cumparsiitta,
Ja Malandolla tango on Kosmopoliitin.
Mut minun oma tango, se paras tango on,
sen tangompaa ei ole alla auringon.
Hei, tanssi minun tango, tango, tango,
nyt minun oma tango se ikioma on!
Soi minun oma tango, tango, tango,
se Hakiksesta lensi tänne teillekin.
La-la-la-la-la-la, lal-la!

Toisaalta tämä nykyinen riimittely on ehdottomasti parempaa kuin amerikkalaisten esikuvien vastaava: "Tapan kaikki pienestä erheestä, syön rahaa ja sitä tulee mun perseestä, jou, rahaa, kamaa, tissiä, pyssyä, jou, jou, rahaa, peppua, rahaa, horatsuja, jou, rahaa, vittu mul on rahaa..."

tiistai 15. heinäkuuta 2008

Suojatiellä

On oikeastaan täysin loogista kaiken sen kärsimyksen jälkeen jota Maija Vilkkumaan persoonallinen ääni on minulle vuosien varrella tuottanut, että hänen uusin hittinsä ”Suojatiellä” on vastaavasti aiheuttanut niin paljon aitoa iloa ja riemua.

Mitä syntyy kun yhdistetään Plertun loputtoman infantiili mielikuvitus ja Vilkkumaan hillitön ylitulkinta? Vaikkapa oheinen hieman korjattu lyriikka pakonomaisesta käytöksestä.

Suojatiellä

Niin kauan mä oon tätä halunnut
Kadun poikki mä nään jo sut
Oi oi
Ei mä en voi

Mä katon sinne mä katon pois
Katon sua sitten katon jos mun puhelin sois
Hei pää
Älä mieti mitään


Muuta kuin et
Valkee, musta
juonpa kusta
suu vaan huutaa pelastusta
mut se ei nyt taida auttaa
se ei nyt taida auttaa

Kohta siellä
Peityn hiellä
Pahaa on, mut täytyy niellä
Ja ikuisuus on tässä
Ikuisuus on tässä

Mä nauran vaik kauheesti pelottaa
Olen lähellä niin ja mä lähenen vaan
Oi oi
Ei mä en voi

Oispa jo ensi viikko tai huominen
Oisinpa vahvempi kuin sade kultainen

Hei pää
Älä mieti mitään

Muuta kuin et
Valkee, musta
juonpa kusta

suu vaan huutaa pelastusta
mut se ei nyt taida auttaa
se ei nyt taida auttaa
Kohta siellä
Peityn hiellä
Pahaa on, mut täytyy niellä
Ja ikuisuus on tässä
Ikuisuus on tässä

lauantai 29. maaliskuuta 2008

Rakkautta ja gastronomiaa


Vanha paheeni ei jätä minua rauhaan. Ehkä tämä helpottaa ainakin tämän biisin osalta. Seuraavaksi mahdollisesti supersuosikkini Zen Cafe...

Doris
säv. J. Karjalainen/ san. Plerttu Aivohippa


Laalaa, laalaa
Kokkimiestä laulattaa, kun nälkäistä tyttöä saa hän lihottaa
Laalaa, laalaa
Kokkimiestä laulattaa, kun lounaan tullen hänet taas unohtaa

Doris oli toisenlainen, Doris oli Lecter-nainen
hän näytti mulle miltä tuntuu kun saa maistaa omaa pohjettaan

Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takaisin, sydäntäni vielä tarvitsen

Mä Doriksen brunssiin hain, ihan leikilläni vain
koska Doris oli laihan näköinen
Minun piti syödä, mutta Doris söikin minut
ja hetken aikaa olin illallinen

Mut ennen kun mä huomasinkaan
Doris oli täynnä
hän sydämeni mukaan otti
ja rintaan jätti reiän viiltävän

Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takasin, sydäntäni vielä tarvitsen

Oi Doris, Doris
Sä söit mun sydämen
Doris, Doris
Tuo se pois, takasin, sydäntäni vielä tarvitsen

“I do wish we could chat longer, but I'm having an old friend for dinner. Bye.”
-Hannibal Lecter

maanantai 26. marraskuuta 2007

Harrastustoiminta

Tarinat rohmaissut
rauhaton marssitti
historian turmasta urhosiat santarmit

Harmitonta rasitus
Harmitonta aristus
Sitomansa tarhurit
monasti suri tahrat

lauantai 23. joulukuuta 2006

Voi kuinka me sinua kaivataan (päivä 9)

Yö kului rattoisasti sian takapuolen kappaletta uunissa paistellen, haistellen ja lopulta maistellen. Kurkku tuntuu kipeältä ja olo on muutenkin kevyen vilustunut. En voi sanoa kärsineeni mistään todellista vieroitusoireista pientä käsien hikoilua lukuun ottamatta. Onko tämä muka näin helppoa?

Nainen kertoi minulle muistelevansa kaihoten miten hän aikanaan poltti savukkeen parvekkeellaan ja palasi sitten niin onnellisena sisätiloihin. Myötätuntoni heräsi ja kirjoitin hänelle tämän rakkauslaulun mielialan parannukseksi.

Savua, savua rakastan
säv. Kaj Chydenius/ san. Plerttu Aivohippa


Savua, savua rakastan
Yö painaa käteeni pehmeän filtterin
Jotta mä sitä imisin

Miten hukkaavat sieraimet aistinsa
Miten vyöryvät limat poskionteloiden alla
Miten nousevat klimpit yskösten mukana
Ja keuhkojen tervat jähmettyvät kiveksi

Savua, savua rakastan
Yö painaa käteeni pehmeän filtterin
Jotta mä sitä imisin

Miten tarttuu tahtoosi himo uus
Miten kirkuvat askit R-kioskin ikkunan läpi
Miten itkevät natsat tuhkisten reunoilla
Ja merien yllä savuavat sikarit

Savua, savua rakastan
Niin liikkuu haiseva kätesi
Kuin vene varhain Aura-joella…..