Peikot eivät koskaa ehtineet päästä yhteisymmärrykseen siitä millainen ateria 13 kääpiöstä ja yhdestä hobitista pitäisi valmistaa. Gandalfin rohkaisemana kiistely jatkui jatkumistaan ja auringon noustessa nuo kolme onnetonta muuttuivat kiveksi.Satuin Bilbon kuvailemalle legendaariselle aukiolle ja onneksi mukanani oli kamera. Aika oli ehtinyt rapauttaa peikkojen patsaat melkein täysin, mutta Bertin pää on yhä metsässä todisteena Bilbon kertoman tarinan todenperäisyydestä.
2 kommenttia:
oho aika shamaani kivi
Rohkeampi voisi mennä tuohon eteen istuksimaan täyden kuun aikaan ja avata keskustelun. Se saattaisi mennä vaikkapa näin:
Plerttu: "Mitä kuuluu kukkuluuruu?"
Kivi: "Paskaaks tässä. Oon vaan kivi."
Plerttu: ”Kivi puhuu. Se on tainnut tulla hulluksi.”
Kivi: "Oikeesti en puhu. Oot vaan niin v*tun kuutamolla."
Plerttu: ”Kiroiletkin vielä.”
Kivi: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan…”
Plerttu: ”No anteeksi, että epäilin mielenterveyttäsi.”
Kivi: ”Sun mielenterveys tässä enämpi huolestuttaa.”
Plerttu: ”Siis ketä?”
Kivi: ”Sua vissiin. En mä voi tietää. Oon vaan kivi.”
Plerttu: ”…”
Kivi: ”Ai, nyt sä aloit mököttää.”
Plerttu: ”En minä mitään mökötä. Sinun mukaasi istun täällä metsässä ihan itsekseni. Minä siis mietin asioita hiljaisuudessa. Varmaan ne ovat jotain tärkeitä asioita.”
Kivi: ”Sä mitään mieti. Et oo ees metässä. Pateettista.”
Plerttu: ”Miten niin? Vähintäänkin minä olen metsässä vaikka saatan olla hullu. Sinä taas olet pelkkä kivi, joka mahdollisesti puhuu.”
Kivi: ”Ei pidä paikkaansa. Sä olet pelkkä hahmo Plerttu Aivohipan hätäsesti väsäämässä dialogissa. Et oo mitenkään mua parempi.”
Plerttu: ”Ei taas.. AAAAAAAAAARGH…..!”
Aineeton huuto vaimenee metsään, jota ei koskaan edes ollut.
Lähetä kommentti