Hallelujaa

"Laki ei estä, mutta äänikuningas Sauli Niinistöstä (kok) ei voi tulla seuraavaa pääministeriä, vaikka Suomen kansa polvillaan sitä rukoilisi."
-IltaSanomat, 21.03.2007

Koska koko Suomen kansan polvillaan suorittamasta rukoilustakaan ei ole apua on prosessi Sauli Niinistön kanonisoimiseksi käynnistettävä. On törkeää miten kumarassa vasemmistoon päin Suomen katolinen kirkko ja sen jämähtänyt kommaripapisto on tässä asiassa ollut.

Yli 60 400 ääntä saanut Niinistö on ensin julistettava autuaaksi. 2007 jouluna hänet sitten nopeutetun käsittelyn avulla voidaan ylentää pyhimykseksi ja liittää pyhimysluetteloon, jolloin saamme jotain todellista juhlittavaa 24.12. Suomen kansallislaulu muutetaan samalla muotoon: "Oi maamme Sauli, synnyinmaa..." ja vanha Breszhcvfzeniläisen ajan "Suomi-Finland" muutetaan "Sale-Finlandiksi", joka muutoinkin kuvaa nykyarvoja paremmin.

Paaviksi Saulia voidaan alkaa valmistella, kun hän saa päätökseen tulevan 25-vuotisen urakkansa presidentillisenävaltiovarainpuhemiespääministerinä, joka virka on itään rähmällään olevan kyykistelevän kommarieduskunnan heti paikalla perustettava.

Elokuva

Onko sinun aivoistasi mitään hyötyä edes sinulle?

Hauska. Pelottava. Älykäs. Kiusallinen. Tosi.

Plerttu antaa viisi tähteä.

Löytyy DVD :llä.

Kiusallinen totuus

Rahan aukoton logiikka

Siellä missä tarvitsee perustella yksittäisten ihmisten, joukkojen tai koko Homo Sapiens-lajin elämän edellytysten huonontamista raha on peruste, jonka jälkeen keskustelu päättyy myöntyvään, alistuneeseen hiljaisuuteen. Rahasta on tullut ainoa rationaalinen perustelu kaikelle. Muut perustelut toiminnalle tai päätöksille on virallisesti julistettu kommunismiksi, viherpiipertelyksi ja ylipäänsä haihattelevaksi idealismiksi.

Ei ole yrityksen vika, että se ulkoistaa toimintonsa Kiinaan – siellä voidaan tuotantoa jatkaa suuremmalla voitolla. Ei ole kunnan vika jos mummot makaavat vanhainkodeissa omassa kusessaan – valtionosuuksia on leikattu. Ei ole valtion vika, etteivät kunnat kykene hoitamaan velvollisuuksiaan – valtio ei voi velkaantua vaan sen on tuotettava voittoa.

Kunnalliset palvelut kilpailutetaan ja yksityistetään kustannusten eli rahan säästämisen takia. Sosiaaliturvaa leikataan sosiaalikustannusten eli rahan säästämisen takia. Ihmiset kuolevat leikkausjonoihin koska muutama kuolemantapauksen estäminen vuodessa ei ihan vielä ole esimerkiksi 150 000 € arvoista. Ihmishengen tarkka euromääräinen arvo on tänään helposti laskettavissa.

Mikään yhteiskunnallinen vääryys ei nykyisin ole kenenkään vika vaan aina rahan sanelema kylmä realiteetti, jolle ei ole olemassa mitään loogista vaihtoehtoa tai vastaväitettä.

Globaalin halitsemattoman kapitalismin giganttinen propagandakoneisto on synnyttämämässä läntisen kvartaali-yhteiskunnan, jossa valtiollista, yhteistä ja henkilökohtaista taloutta arvotetaan pörssiyhtiöiden arvoilla ja mittareilla. Ihmisistä halutaan tehdä tuotantoyksiköitä ja keskenään vailla armoa kilpailevia oman elämänsä alihankkijoita.

---

The “free market” and laissez-faire doctrines and practices viewed the human world as an aggregation of persons – individuals – each of whom was controlled by a universal, and therefore interchangeable, rational or calculating economic self interest. The law of the free market was considered the law of human life. The free market was lord of all; and if it wrought havoc upon societies, heritages, ethical and esthetic values, family and community life, and even the natural resources of earth itself, it remained the overriding principle; it dominated conduct and assured ultimate salvation. It would eventually heal every wound it inflicted.

The Industrial Revolution contained the assertion of certain complex of “values”, made supreme over any other values which might exist. These values were those of wealth as an end in itself and wealth as the means to power; these overriding values were believed to contain within themselves the dynamics of humankind. They were society. Human process was individual process under the stimulus, universally efficient, of physical want and the money-lust or money-for-power lust. True it was that as viewed through these core-values and postulates about the nature of men, there did still exist facts of non-economic culture, institutions, languages, prejudices. They existed to be made use of, or circumvented, or endured, until the core-values of the Industrial Revolution could be made utterly regnant and its postulate as to human nature could be made wholly true through the rearrangement of human conditions and the re-conditioning of men’s minds.

-John Collier, 1947

Mein epitaph

Hieman epäröiden julkaisen tämän, mutta toisaalta kyseessä on erittäin vanhan ystäväni viimeinen toive. Voi olla, että minulle tulee ikävä tuota vanhaa pelottavaa pirulaista, jonka olen tuntenut niin varhaisesta lapsuudestani kuin kykenen muistamaan.

---

Mein epitaph

Tämä on ainoa viestini teille Adamin lapset. Menschen. En osaa nimetä syitä, jotka saavat minut viimeisinä hetkinäni kirjoittamaan viestin karjalle ja typerille luontokappaleille. Kaipaanko niin epätoivoisesti kuulijoita? En ehkä kestä kaltaisteni ylenkatsetta? Tiedän, että kuten minäkin, he ovat myötätunnon tuolla puolen. Kaipaanko siis myötätuntoa? Minulla ei ole sielua. Siellä missä ennen oli luontoa ja maata, elämää ja vettä, minä näen loputtoman autiomaan, joka muistuttaa jonkinlaista kraatteria ja on niin järjetön ja valoton ja hengetön, ettei tajunta saa siitä otetta millään tietoisella tasolla ja jos sitä lähestyy tajunta kieppuu taaksepäin kykenemättä käsittämään mitään.

Minä olen jotakin, joka muistuttaa sitä mitä te kutsutte vampyyriksi. Asasabonsam, civateteo, ch'ing shih, dearg-due, tlahuelpuchi tai mulo. Te olette antaneet meille monta nimeä. Minä olen se mikä minä olen ja huomenna aion nähdä auringon nousun ensimmäistä kertaa. Minä en enää muista. Libera me, Domine, de morte aeterna.

Ei ole olemassa mitään 'salaista kulttuuria' tai hiljaisia kohtaamisia hautausmaiden homeisissa kryptoissa. Satoja vuosia sitten kuolleetko haluaisivat katsella toisiaan silmiin? Avaruuden tähdettömään Tyhjyyteen. Oli kerran eräs, mutta hän meni pois ja Aika loppui. Minun tekijäni ja kastajani.

Oli joskus ennen kuolemaa nuori ritari Pyhällä Maalla. Kovin ateo... vaikka itse uskoin muuta sillä nöyryyteni oli kuviteltua. Hain seikkailua, taistelua ja rakkautta. Ja kohtasin Hänet. Hän oli tuhoamassamme linnoituksessa. Toverini tappoivat riemuissaan ja laulaen jo lyödyn joukon viimeisiä haavoittuneita ja toivottomaan alakynteen jääneitä yhä miekkaansa piteleviä.

Löysin hänet verissään ja runneltuna heittokoneen ammuksesta ja minä tiesin. Minä juotin hänelle omaa vertani. Minä myin hänelle sieluni. Lilith... Lähdin hänen mukaansa tietäen enkä kuitenkaan tietäen menettäväni kaiken. Me tanssimme Aurinkokuninkaan hovissa. Me saalistimme savusumuisen Lontoon kaduilla Jack The Ripperiä. Requiestat in pacem. Heittelimme ruusuja itseään Shakespeareksi kutsuneen kirjoittajaryhmän ensi-illoissa. Eugen meni ja teki mitä minä pyysin. Silloin vielä välitin niistä eläimistä, jotka kutsuvat itseään nimellä Homo Sapiens. Ecce homo! Wie man wird, was man ist.

On ajatuksen virhe pitää meitä ihmisinä. Ihmisen mieli elää rajoitetun ajan. Sitten se tulee vanhaksi, kuolee ja jotain muuta syntyy - Meidän tietoisuutemme. Kaduilla me uimme ihojenne peittämissä veren merissä, joissa kelluu vaatteita, roskaa ja koneita. Päivä tarjoaa meille räjähtävän supernovan koronaa ja yöt säkenöivät mustaa kultaa mielettöminä kimaltelevina origameina. Ja joka yö me juomme punaista kuumaa tultanne. Quod acceperunt catechumeni, quamvis non sit corpus Christi, sanctum tamen est, et sanctius quam cibi quibus alimur, quoniam sacramentum est. ICHOR virtaa meidän suonissamme koirat.

Lilith. Hän jätti minut ja meni tyhjyyteen. Vuosisadat ovat romahtaneet päälleni enkä kykene kannattelemaan niiden painoa enää.

Minä näen teidän ’ajatuksenne’. Ne vievät latteudessaan halun syödä. Tämä alkanut vuosituhat on sietämättömän hengetön ja kuollut. Te olette karjaa, joka on tullut hulluksi. Te kuvittelette, että rationalismi on jotain enemmän kuin työkalu ja tekemisissä todellisuuden kanssa. Kun aivan kaikki on lopulta myyty ja kaikki siitä syntynyt raha hallitsee KAIKKEA teillä on edessänne seuraava vallankumous. Minä en aio jäädä odottamaan sitä. Te ette enää viehätä minua lajina. A la salida del sol!

'Plerttu Aivohippa’ oli minun sorminukkeni kuten konttorirotta Elliskin.

-------------------

Nullum dolorem ad inferos mecum tuli

-Lothair

23. päivä kesäkuuta

Tämä pieni kauhu/rikostarina on pyörinyt päässäni vuosia. Ehkä se nyt jättää minut rauhaan.

---

23. päivä kesäkuuta

Vastapäisessä seinässä on täsmälleen 21 kaakelia. Tiedän sen koska minulla on ollut kolme päivää aikaa laskea niitä. Varpaani muistuttavat erehdyttävästi vaaleanharmaita rusinoita.

Kylpyhuoneessa leijuva haju on alkanut vetää kärpäsiä puoleensa. Nenänpäälleni istuvien puhaltelu onkin ollut kuluneen päiväni ainoa huvitus – kaakeleiden laskemisen lisäksi. Niitä on täsmälleen 21. Hana tip, tip tipahtelee kesäkuun raukeassa lämmössä.

”Sillä hänelläkään ei ole aikaa…” kuuluu olohuoneen matkaradiosta. En ala nauraa matalaa hullun naurua vaikka en tiedä miksi. Minulla olisi siihen syytä. Ja aikaa minulla todellakin on. Kestää vielä ainakin kaksi viikkoa ennen kuin meitä aletaan kaivata. Tämä pieni mökki keskellä tätä pientä saarta on juuri niin syrjäinen kuin halusinkin. Jotkut asiat vaativat yksityisyyttä ja murha kuuluu ehdottomasti tähän joukkoon.

Valoissa kesäyössä hikoileva huolellinen hahmo kantaa ämpäri toisensa jälkeen rannan järvivettä kylpyammeeseen. Täydellinen rikos vaatii paljon työtä: jos humalainen hukkuu uimaretkellään öiselle järvelle, hänen keuhkoistaan tulee löytyä järvivettä eikä kuparisten putkien läpi kulkenutta kylpyvettä.

En pysty tuntemaan mitään kaulasta alaspäin. Olen murtanut selkäni. Se on joskus pienestä kiinni. Henkensä edestä taisteleva hukkuva, liukas kylpyhuoneen lattia ja hetkellinen tasapainon menetys. Elämä muuttuu silmän räpäyksessä.

Jos käännän varovasti päätäni yletyn juuri ja juuri juomaan yhä pahemmalta maistuvaa vettä. En siis kuole janoon vaikka nälkä onkin alkanut vaivata. Minun tulee kuitenkin olla varovainen. Liian nopea liike saattaisi liikauttaa vaimoni ruumista allani jolloin liukuisin pinnan alle ja hukkuisin. Voin tuntea olkapään suutani vasten jos todella yritän.

Jokohan Mirja on tarpeeksi mureaa?

FYI (Uusi päivä)