Kiinailmiön kasvot

Roomalaiset tarvitsivat kulta-aikana jokaista vapaata miestä kohden 10 orjaa. Kiitos tieteen edistyksen ja kapitalismiin sisäänrakennetun inhimillisyyden me selviämme paljon vähemmällä, eikä niitä tarvitse edes tuoda Roomaan.

Jokainen tuotteitaan Kiinassa valmistava yritys valmistaa tuotteitaan orjatyövoimalla. Jokainen näitä tuotteita ostava kuluttaja käyttää orjatyövoimalla valmistettuja hyödykkeitä eli käytännössä omistaa orjia.

Päivän Harhama

Levittäessään lisää ketsuppia Holle Hodari hyräili itsekseen:

”Nyt vaikka on kesäkin kuumimmillaan
On niin kylmää ja yksinäistä
Että voi viluissaan vaeltaa vaan
Edes lapaset ei lämmitä…”

Type O Negative Tampereella 8.6.2007

Peter Steele laulaa livenä kuin langennut enkeli. Poikkeuksellisen hyvät ja selkeät soundit täydellistivät yhden parhaista näkemistäni keikoista. Sauna Open Airissa saimme nauttia sellaisista klassikoista kuin ”Christian Woman”, ”Love You to Death” ja ”Black No. 1”, jonka kertosäkeen yleisö lauloi mukana huimaavan kauniisti.

Steelen hieman sulkeutunutta lavaesiintymistä kompensoi bändin orginelli kahjuhuumori, joka synnytti loistavan kontrastin tummasävyisen musiikin kanssa. Valitettavasti kamerani akut hyytyivät ennen kuin lavalle yleisöstä raahattu kravattikaulainen Suomi-Rasputin tekopartoineen pääsi aloittamaan oman kekkaloivan tanssisoolonsa.

Christian Woman

A cross upon her bedroom wall

From grace she will fall

An image burning in her mind

And between her thighs

A dying God-man full of pain

When will you come again?

Before him beg to serve or please

On your back or knees

There's no forgiveness for her sins

Prefers punishment?

Would you suffer eternally

Or internally?

For her lust

She'll burn in hell

Her soul done medium well

All through mass manual stimulation

Salvation

Body of Christ

She needs

The body of Christ

She'd like to know God

Ooh love God

Feel her God

Inside of here - deep inside of her

Jesus Christ looks like me

Jesus Christ

Jesus Christ looks like me
Jesus Christ

Ihana tipunen

Tätä reseptiä on kehitetty muutamankin ihmisen toimesta vuosia, siitä on väitelty ja julkaistukin se on parissa paikassa. Tässä se nyt kuitenkin on tuoreimpana ja entistä ehompana versiona kaikille grilli-hulluille tulen palvojille kesäriemua tuottamaan.

El Pollo Diablo from India

-----------------------------------
-6 kpl broilerin rintafileitä
-yksi sitruuna
-ripaus suolaa
-kuivattuja Piripiri-chilipalkoja

Leikkaa kanan rintafileisiin viiltoja tai pilko ne isoiksi paloiksi ja laita ne kulhoon. Ripottele päälle hieman suolaa. Ota reilu kämmenellinen piripiri-palkoja, murskaa ne, sekoita sitruunan mehuun ja kaada lihojen päälle. Sekoita. Jätä lihat sitruunamehuun noin 20 minuutiksi, jonka aikana voit valmistaa marinadin.

Marinadi:
-2-3 dl maustamatonta jogurttia
-3 suurta valkosipulia murskattuna
-paljon makeaa chilikastiketta, sweet chilli sauce
-chopattua inkivääriä
-kunnon kourallinen tuoretta minttusilppua

Chiliä voit rohkeasti lisätä myös marinadiin. Hyvää on esimerkiksi pari lusikallista Rajahia. Määrä saattaa kuulostaa liialliselta mutta ei ole.

Sekoita ainekset keskenään huolellisesti. Laitan marinadi ja lihanpalat astiaan ja sekoita. Muovinen paistopussi sopii marinointiin hyvin, mutta kannellinen kulho kelpaa myös. Anna marinoitua suunnilleen 24 tuntia mutta ei paljoa yli vuorokautta. Sekoittele pari kertaa marinoinnin aikana.

Seivästä fileet grillitikkuihin tai asettele ritilälle ja grillaa kovassa kuumuudessa. Uunipaisto sopii myös ja lämpötilan tulisi olla yli 250 astetta. Pinta saa paahtua ja jopa hieman hiiltyä. Älä lisää marinadia paistovaiheessa. Liha on erittäin mureaa, joten varo etteivät herkkusi putoa grilliin

Tarjoile kuumana. Loistavaa grillattujen kasvisten kanssa. Esimerkiksi vihannespaprikat, tomaatit ja punasipulit sopivat hyvin. Riisikin toimii.

The spiral of life

Elämämme on spiraali. Näen sen vuosi vuodelta selkeämmin. Etenemme pitkin spiraalin kehää seuraten aiempien kokemuksiemme luomaa kaareutuvaa pintaa. Tämän spiraalin seinämä on ylitettävissä muutamia kertoja elämämme aikana suuntaan tai toiseen, mutta se muuttuu koko ajan sitä vaikeammaksi mitä vanhemmiksi me tulemme. Toiset meistä ovat pysyneet aina tai päässeet tämän spiraalin ulkopinnalle. Heidän piirinsä ja henkensä suurenee jokaisen uuden kokemuksen, hyvän ja pahan, myötä. Kun joskus näet vanhan ulkokehän kiertäjän näet ihmisyyden mestariteoksen. Näin sellaisen tänä viikonloppuna ja ajatus saa minut yhä hymyilemään tavalla, joka lämmittää sielua.

Toiset ovat valinneet sisäpinnan tien seuraamisen ja heidän elämänsä kiertyy yhä merkityksettömämmäksi käyvänä henkisenä kääpiöitymisprosessina kohti spiraalin keskustaa. Kohti tappavaa narkomaniaa, aivot sulattavaa alkoholismia, sielun ytimestä nousevaa kaunaista kateutta, absoluuttista itserakkautta tai ilkeää pikkumaista pahantahtoisuutta.

Mitä vanhemmaksi sisäkehän kiertäjä tulee, sen pienemmäksi hän muuttuu. Yhä pienenevässä kehässä omat henkisen ruoansulatuksen happovaivat ovat kosmisen katastrofin mittaluokkaa ja elämä hirvittävää taistelua egon rajoittamattomana riehuvia epärealistisia odotuksia vastaan. Jokainen uusi kierros kohti oman navan ydintä saa maailman näyttämään vähän epäoikeudenmukaisemmalta ja kanssaihmiset yhä rumemmilta kun oman sielun tapahtumahorisontin vääristyneet piirteet peilaantuvat heistä. Heidän maailmansa on paha ja epäoikeudenmukainen paikka. Muut ihmiset ovat rumia, petollisia ja halpamaisia.

Kun lähestymme elämämme puoliväliä nämä sisäkehän kiertäjät alkavat olla jo valmiita toisin kuin ulkokehällä matkaavat. Ja mestariteoksia hekin ovat. Jos piru olisi olemassa, hän hykertelisi käsiään ja nauraisi: ”Khihiihihiihiihi, kjäh, kjäh, kjäh…”

Ulkokehän kiertäjää on vaikeaa yliarvioida. Vanhan mestarin hyvyys ja viisaus tai nuoren matkalaisen urheus ja lojaalius herättävät aina uudestaan ihmetystä. Samoin on sisäkehän kiertäjien laita. Vuosien kuluessa heidän pikkumaisuutensa ja sokeutensa tiivistyy jalostuen kohti alkuaineen puhtautta kunnes katkera vanha ihminen, paholaisen mestariteos, on valmis.

Kummalla puolella kehää sinä kierrät, tänäänkin?

Aurum nostrum non est aurum vulgi.

Guantanamo Bay

Törmäsin oheiseen nuorten talebanterroristinallekarhujen internointihäkkiin paikallisessa lelukaupassa. Karhut pakotetaan kuuntelemaan marketin hissimusiikkia 8 tuntia päivässä ja ne on teljetty tilaan, joka kylmäverisen piittaamattomasti alittaa kaikki Geneven sopimuksen artiklat. Oikeudenkäyntiä tai edes lakimiestä näiden nallejen on turha odottaa.

Minut nähdessään ne eivät värähtäneetkään pelosta puhumattakaan. Mustien nappisilmien katse oli horjumaton.

Suomen hallitus ja Amnesty International vaikenevat. Tietenkin.

Pimeyden ytimestä

-Kerrotko minulle mikä on kauheinta mitä sinulle on tapahtunut?
-En, se on liian kauheaa. Kerron sinulle mikä on kauheinta mitä olen kuullut.