Oletteko koskaan ihmetelleet miksi lähihistoriamme pitää nykyisin maalata niin pikimustin värein? Aivan vakavissaan verrataan esimerkiksi 70-luvun Suomea vanhaan DDR :ään, jossa ihmisiä kidutettiin ja murhattiin päivittäin.
Tämä johtuu siitä, että se DDR on ainoa vertailukohta, joka saa pääomapiirien hallitseman ja muutamien pikkurikkaiden paratiisiksi muuttaman 2000-luvun Suomen näyttämään parannukselta entiseen.
En usko maatamme johtavien poliitikkojemme olevan rehellisiä ja hyvämaineisia Suomen kansalaisia.
En usko heidän vilpittömyyteensä edes sillä tasolla, että he itse kuvittelisivat olevansa vilpittömiä.
En usko heidän palvelen yhteistä hyvää edes hiljaa mielessään.
En usko suomalaisen politiikan tai poliitikkojen korruptoimattomuuteen yleisesti.
En usko siihen, että hallitus haluaisi sitä, mikä maallemme on parasta tai sitä mikä olisi kaikille suomalaisille parasta.
En usko vaaleilla valitun eduskunnan kansanvaltaisuuteen.
En usko virkamieskuntamme kyvykkyyteen siltä osin kuin sen tehtävänä on valvoa poliittisen prosessin perustuslaillisuutta ja laillisuutta ylipäänsä.
Sen uskon, etten ole tässä yksin. En usko sen olevan hyvä asia. Pidemmän päälle.
Patentti- ja rekisterihallitus kertoo Nuorisosäätiön todennäköisesti rikkoneen omia sääntöjään jakaessaan Keskustalle vaalirahaa. Nämä päätökset tehtiin Matti Vanhasen toimiessa Nuorisosäätiön puheenjohtajana. Vanhanen on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa niin kauan kuin Patentti- ja rekisterihallitus sitä tutkii. Hiljaisuuttaan hän perustelee vetoamalla Suomessa vallitsevaan vallan kolmijakoon lainsäädäntö-, hallitus- ja tuomiovaltaan: ”Poliittisen johdon ei pidä puuttua oikeudellisissa kysymyksissä oikeuden työskentelyyn millään tapaa, ei lausunnoin, ei kannanotoin.”
Vanhanen näyttäisi edelleen kärsivän nykypoliitikkojen ammattitaudista eli muistinmenetyksestä. Patentti- ja rekisterihallitus EI jakele Suomessa oikeutta eikä se ole mikään tuomioistuin. Patentti-ja rekisterihallitus on hallituksen alainen viranomainen ja samalla se taho, joka nyt siis selvittää sitä johtavan hallituksen pääministerin toimia tämän saman pääministerin aikanaan johtamassa säätiössä.
Kunniallinen ratkaisu syntyneeseen ongelmaan olisi tuoda mukaan ulkopuolien asiantuntija tai viranomainen totuutta selvittämään. Tässä tapauksessa tarvittaisiin taho, joka on erikoistunut talouteen, politiikkaan ja Suomen lainsäädäntöön.
Niinpä 7.9.2009 Tekniikan Maailma-lehti tarkastaa pääministeri Matti Vanhasen talon laudoitukset pääministerin omasta pyynnöstä. Farssi, joka vaalirahakohun nimellä tunnetaan, tarjoaa siis jälleen uuden absurdin käänteen. Jään odottamaan milloin paikalla käy kaivonkatsoja varpuineen mittaamassa lähteekö Matin kiinteistöstä lahjontaan viittaavia kosmia säteitä.
Vaalirahasotkuista uutisoimaan erehtynyttä mediaa on kansanedustajan suulla ehditty kutsua ”demokratioiden suurimmaksi syöpäkasvaimeksi” ja sitä on pääministerin toimesta verrattu Stalinin Neuvostoliittoon.
Tämä on täysin loogista. Kun poliittinen eliitti säätää itseään koskevat lait ja selvittää sen jälkeen onko se niitä noudattanut, kuuluisi sen tietenkin myös uutisoida itse ja omilla ehdoillaan saaduista tuloksista. Tässä mielessä Kimmo Kiljusen vihaama "hallitsematon" media on syöpäkasvain sille demokratialle, jonka eliitti käsitteenä määrittelee.
Syntynyt kohu voitaisiinkin kaikkein luontevimmin jättää taakse jos hallituksen taholta avoimesti kerrottaisiin mitä se tarkoittaa termeillä ”demokratia” ja ”vapaa tiedonvälitys”. Kun nämä peruskäsitteet tehtäisiin kaikille kansalaisille selviksi voisimme jälleen jatkaa elämäämme kuten ennenkin.
Tässä hyödyllinen ja valaiseva tehtävä viikonlopuksi kaikille Teille negatiivisille ja kateellisille suomalaisille. Opetelkaa sanomaan mahdollisimman nopeasti kymmenen kertaa peräkkäin: ”Elämme maailman korruptoitumattomimmassa maassa.”
Ne sanat sotajoukossa levisi yleiseen,
ja kaikki myönsi Sandelsin totuuden lausuneen:
’Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli", arveltiin, "mut sydän paikallaan."
-Vänrikki Stoolin tarinat
Päältä katsoen on hämmästyttävää miten yksimielisesti kaikki porvaripuolueemme ovat viimeisimmässä kohussa asettuneet seisomaan pääministeri Matti Vanhasen selän taakse. Tämä siitäkin huolimatta, että se taitaa juuri nyt olla kaikkein suojaisin paikka.
Tosiasiassa siinä ei ole mitään hämmästyttävää.
Matti Vanhanen jatkaa johdonmukaisesti valitsemallaan tiellä. Hän toimii ensisijaisesti porvarillisen yhteisrintaman ja sitä rahoittaneiden tahojen kilpimiehenä eikä niinkään Keskustan puheenjohtajana. Tämän hän on valmis tekemään juuri nyt päättymässä olevan poliittisen uransa loppuun asti.
Mitä pidempään Matti Vanhanen jaksaa seistä median tulituksessa, sen selkeämmin koko vaaliraha-ja lahjuskohu henkilöityy nimenomaisesti häneen. Tämä sopii niin RKP:lle, Kokoomukselle kuin sen puutarhaosastolle eli Vihreille. Mikäli ne eivät tukisi Vanhasta tämä kaatuisi välittömästi - Ilkka Kanerva sai lähteä parin tuhman tekstiviestin takia. Keskustan muu nykyjohto ei omissa lasitaloissaan uskalla heitellä edes retorisia kiviä.
Kun pääministeri sitten lopulta kaatuu voidaan todeta syyllisiä rangaistun kuten asiaan kuuluukin. On aika siirtyä eteenpäin puhtaalta pöydältä. Yksi kaveri on ottanut kasvoilleen koko yksityisrahoitteisesti uudistuneen oikeistomme ansaitseman munasateen. Potentiaalisesti valtava porvaripuolueiden brändiin kohdistuva vahinko on minimoitu uhraamalla mahdollisimman vähän nappuloita. Tosin Sauli Niinistö on saattanut ohessa menettää mahdollisuutensa presidenttiyteen, mutta kykypuolueella riittää uusia naamoja vaikka kahden BB-talon täytteeksi.
Tämän taktiikan erinomaisuuden todisti jo Hiihtoliitto aikoinaan. Kunhan Sven Tuuva tällä kertaa muistetaan myös aikanaan palkita lojaaliudestaan, ei liene pelkoa myöhemmistäkään paljastuksista.
Valtion monopoli RAY tukee vuosittain huomattavilla summilla yleishyödyllisiä säätiöitä. Nämä säätiöt ovat rahoittaneet poliitikkojen vaalikampanjoita vaikka rahat on tarkoitettu säätiöiden harjoittamaan yleishyödylliseen toimintaan. Nyt RAY:n myöntämiä tukirahoja poliitikkojen taskuihin välittäneiden säätiöiden hallitusten toimintaa tutkivat näiden säätiöiden hallitukset. Säätiöiden hallituksien johdossa istuvat säätiöiltä rahaa saaneet poliitikot ja heidän kaverinsa. Samalla nämä poliitikot johtavat valtioneuvostossa ja pääministerinä RAY:tä, joka tukee vuosittain huomattavilla summilla yleishyödyllisiä säätiöitä.
RAY-rahoja saaneet säätiöt ovat puolestaan kertoneet, niitä johtavien ja tukirahoja itselleen makselleiden poliitikkojen suulla, ettei RAY:n rahoja ole käytetty vaalirahoittamiseen vaan nämä rahat ovat olleet säätiön kassassa ihan kokonaan eri rahoja. “I admire its purity, its sense of survival. Unclouded by conscience, remorse, or delusions of morality.”-tiedeupseeri Ash elokuvassa "Alien"
”Terveyskeskuksissa voitaisiin jakaa ystävällisiä unipillereitä (=myrkkyä) 70 vuotta täyttäneille vanhuksille.”
"Se tulee olemaan välttämätöntä, sillä nopeasti kuoleva vanhus on eduksi yhteiskunnalle.”
-kirjailija Kaari Utrio
Utrion mitä todennäköisimmin ilkeän satiiriseksi tarkoitettuja kommentteja on jo ehditty kutsua raikkaaksi keskustelun avaukseksi ja tabujen tuulettamiseksi. Utrion ajatus normaalin kielen ilmaisuillahan oli, että yli 70-vuotiaille pitäisi antaa myrkkyä, että nämä tappaisivat itsensä koska he ovat yhteiskunnalle taloudellinen rasite. Satiiri ei siis tässä tapauksessa toiminut, koska vallitseva yhteiskunnallinen todellisuus on kaikkea satiiria äärettömän paljon kylmempää.
On loogista, että nyt kun olemme loppusijoittaneet vanhuksemme geriatrikkojen keskitysleireille, alamme seuraavaksi pohtia Lopullista Ratkaisua syntyneeseen vanhusongelmaan. Ihmisongelmajätteen käsittelylaitoksien toivottoman huonojen olosuhteiden motivoima ”ystävällisen unipillerin” nauttiminen on kieltämättä enkelipiikkiä tai kunnallista kaasukammiota moraalihygieenisempi ratkaisu. Muun muassa HS:n keskustelupalstoilla ajatus onkin saanut jo huomattavasti kannatusta.
Sitä, että yhteiskunnalla ei ole muuta sanottavaa ikääntyville kuin ”Kuole”, perustellaan vanhustenhoidon resurssipulalla eli kustannuksilla. Vanhus ei enää tuota muuta kuin kustannuksia.
Nykyviisauden mukainen ajattelu on kuitenkin kauttaaltaan verhoiltu tarkoituksellisen harhaanjohtaviin positiivisiin ilmaisuihin - sitä myydään meille. Taloudellisesti hyödyttömien vanhusten tuonpuoleiseen saneeraamisen kutsuminen eutanasiaksi on tässä ainoastaan pintaa.
Mikäli hengittämisestä lomauttamisen perusteluksi hyväksytään taloudelliset syyt, siitä tulee vaihtoehto kaikille sellaisille yksilöille, joiden voidaan elinaikanaan katsoa aiheuttavan yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin tuloa. Muutoin koko käytäntö on ideologiselta perustaltaan kestämätön. Miksi pelkästään vanhuksien pitäisi ymmärtää poistaa itsensä taloutta kuormittamasta? Koko joukko kroonikoita tarvitsee kallista jatkuvaa hoitoa ja on pysyvästi työkyvyttöminä. Eriasteiset kehitysvammaiset viettävät laitoksissa vuosikymmeniä. Eikö heille voisi tarjota ystävällisiä unipillereitä jo vuoden ikäisenä vaikka mansikalla maustettuna? Uskoisin useimpien ottavan sen tässä vaiheessa ihan vapaaehtoisesti jos pikku kätösessä riittää moiseen sormia. Vakavasti masentuneiden hoidossa ystävälliset unipillerit tuottaisivatkin sitten jo todella huomattavaa tulosta hyvinkin lyhyessä ajassa. Ehkäpä vuoden 2012 budjetissa näitä vaapaaehtoisen poistuman tuotto/kustannus-laskelmia jo päästään tekemään.Konsensus vaikuttaisi olevan, että emme halua elää mikäli jalka ei nouse Oy Suomi Ab:n tuloksentekijänä enää entiseen tahtiin. Älkäämme siis ainakaan puhuko itsekkyydestä. Tämän suurempaa epäitsekkyyttä on tuskin ihmiskunnan historiassa tavattu - enemmistö on valmis kuolemaan muutaman harvan suurempien taloudellisten etujen puolesta eikä palkkioksi ole luvassa edes 72 neitsyttä taivaspaikasta puhumattakaan.Tämän kapitalistisen altruismin hohdetta tosin himmentää se tosiasia, ettei suurin osa näin ajattelevista aidosti usko koskaan tulevansa 'Sinkkuelämän' päähenkilöitä vanhemmaksi. Ainakaan tällä kvartaalilla.
Ne sanat sotajoukossa levisi yleiseen,
Valtion monopoli RAY tukee vuosittain huomattavilla summilla yleishyödyllisiä säätiöitä. Nämä säätiöt ovat rahoittaneet poliitikkojen vaalikampanjoita vaikka rahat on tarkoitettu säätiöiden harjoittamaan yleishyödylliseen toimintaan. 