Niels Bohrin Kööpenhaminan teorian mukaan mikään ei ole todellista ennen kuin teemme siitä sellaista omalla havainnollamme. Kaikki on olemassa mahdollisuuksina emmekä voi sanoa minkään olemuksesta mitään ennen kuin havainnoimme sitä. Huomiomme tekee asioista todellisia ja antaa niille elämän. Kun keskitymme yhteen kaikki muut vaihtoehdot romahtavat olemattomuuteen eivätkä ne enää ole mahdollisia.
Richard Feynman on todennut, että kvanttifysiikan suurin mysteeri on kaksirakokokeessa. Tässä kokeessa lähetetään yksi elektroni kerrallaan kohti elektroneja läpäisemätöntä levyä, jossa on kaksi pitkulaista rakoa (kts. kuva).
Aluksi jokainen yksittäinen elektroni näyttää saapuvan satunnaisesti taustakankaalle, jossa ne näkyvät pienenä välähdyksenä kuten pitäisikin. Noin 20 000 elektronin jälkeen alamme havaita aaltomuotojen muodostaman interferenssikuvion. Mikäli elektroni on pieni hiukkanen sen pitäisi pitäisi pystyä kulkemaan ainoastaan jommankumman raon läpi ja syntyvä kuvio taustakankaalla olisi kaksi viivaa.
Mysteeri on se, että havaitsemamme interferenssikuvio voi syntyä ainoastaan silloin kun aaltomuoto läpäisee molemmat raot ja interferoi itsensä kanssa. Kaikki yritykset mitata kumman aukon läpi elektroni tosiasiassa kulki heikentävät interferenssikuviota. Mikäli tarkasti mittaamme jokaisen elektronin reitin interferenssikuvio häviää kokonaan - elektroni alkaa kiltisti käyttäytyä kuten hiukkanen ja odotetut kaksi viivaa tulevat näkyviin. Interferenssikuvio pysyy näkyvillä ainoastaan niin kauan kun meillä ei ole tietoa elektronin reitistä ja sen on mahdollista käyttäytyä kuin aalto.
Tämä on pähkinänkuoressa kvanttimekaniikan suurin arvoitus.
Ja sama piirrettynä.
"If quantum mechanics hasn't profoundly shocked you, you haven't understood it yet."
-Niels Bohr
